6. syyskuuta 2011

20 vuotta ikkunalautapuutarhurina

orkideat ikkunalla by Anna Amnell
orkideat ikkunalla, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Tällä hetkellä blogin otsikon takana olevassa kuvassa on joukko ruukkukasvejani viime vuosituhannelta. Se kuulostaa juhlavalta, viime vuosituhat nimittäin.

Kanadasta palattuani toimin useita vuosia opettajana. Oppilaani olivat aikuisia, ja sain heiltä ihania kukkia jouluksi ja lukuvuoden lopuksi.

Sain osan amarylliksistä kukkimaan uudestaan ja uudestaan. Vaikeammat kukat, kuten azaleat, eivät kestäneet kauan. Kaikista oli valtavasti iloa. Minusta kehittyi vähitellen ikkunalautapuutarhuri. Minulla oli yhteen aikaan yli 60 ruukkukasvia, ja yhdellä yliopistossa opiskelevista lapsistamme saman verran kaktuksia.

Innostuin orkideoihin. Luin siihen aikaan eräästä ruotsalaisesta naistenlehdestä ohjeen, jonka mukaan orkidearuukku pidetään asetilla, ja orkidea-asetti lautasella, jossa pidetään aina vettä. Se oli hyvä systeemi. Mutta sitten orkideoja kertyi niin monia, että tuollainen oli mahdotonta. Sen jälkeen olen pitänyt jotain kaunista vesiastiaa orkidearuukkujen läheisyydessä.

Kävin mieheni kanssa muutaman kerran orkideanäyttelyssä, ja tajusimme, että orkideoista voisi tulla fantastinen harrastus. Siellä oli ihmisiä, joilla oli paljon tietoa ja kokemuksta orkideoiden hoitamisesta.
 He kasvattivat erikoisia vaikeahoitoisia orkideoja. Me olemme hoitaneet vain helppohoitoisia perhoskämmeköitä.

Hoito-ohjeita orkideoille ja amarylliksille .

Tähän syksyyn asti kukkajuttuni ovat olleet Blogisiko-blogissa, josta niitä löytyy paljon. Katso hakusanaluetteloa ja valitse esim 'nojatuolipuutarhuri'.

2 kommenttia:

  1. Minäkin olen saanut lahjaksi - muistaakseni vuodesta 2004 alkaen - orkideoita, en oppilailta, koska niitä ei ole, vaan ystäviltä ja läheisiltä. Kolme orkideaa olen perinytkin, yhden äidiltäni ja kaksi mieheni siskolta. Orkideat tuntuvat jotenkin hyvin yksilöllisiltä ja "persoonallisilta", vaikka toisaalta ovat vähän posliinisen näköisiä. Tuntuu tärkeältä, mistä ja keneltä ne on saanut ja missä tilanteessa. Vähitellen minäkin olen ihastunut näihin eksoottisiin, helppohoitoisiin kukkiin, joilla on oma, hidas tahtinsa. Yhteensä minulla on yhdeksän perhosorkideaa, yksi venuksenkenkä ja vielä yksi, jonka lajia en tiedä. Sinulla on noita orkideoija ollut jo viime vuosituhannella ja varmaan paljon enemmän - ja kerrallaan yhteensä 60 ruukkukasvia, aikamoinen viherpeukalo sinun täytyy olla. Kiitos hoito-ohjeista, erityisesti amaryllisten hoito on askarruttanut minua, koska mieheni siskolla on ollut niitä paljon ja olen miettinyt, miten saisin ne säilymään talven yli ja kenties kukkimaankin. Maalaistalossa niiden pito talven yli on varmaan helpompaa kuin olisi kerrostalokodissamme. Tulipas pitkä kommentti.

    VastaaPoista
  2. Valitettavasti monet muutot ovat hävittäneet suurimman osan ruukkukasveistani. Ensin kaksi muuttoa vuodessa putkiremontin vuoksi ja sitten muutto pienempään asuntoon, joka on aivan erilainen. Täytyy ajatella kaikki aivan uudella tavalla. Alan kokeilla vähitellen jotain uutta.

    VastaaPoista